Suomalaisyritykset ovat vertaismaitaan vähemmän aktiivisia kehittyvien maiden markkinoilla. Sen pitää muuttua, sillä uusilla markkinoilla on merkittävää potentiaalia, kertoo Ulkoministeriön kauppa- ja kehityssuurlähettiläs Pekka Voutilainen.
Suomalaisyritykset eivät hyödynnä globaalien markkinoiden potentiaalia riittävästi, sillä kehittyvien maiden markkinat tuntuvat monelle suomalaistoimijalle yhä liian vierailta ja siksi riskialttiilta. Ei riitä, että suomalaisilla on kehittyvillä markkinoilla hyvä maine, osaamista, innovaatioita ja teknologiaa – olemme silti vertaismaiden jäljessä globaalitasolla.
Ulkoministeriön asiantuntija Pekka Voutilainen ennustaa, että Suomen kannattaisi suunnata etenkin koronapandemian jälkeen uusille, tuntemattomammille markkinoille, koska sieltä voidaan ennustaa kovaakin kasvua.
”Suomalaiset ovat hyvin haluttuja kauppakumppaneita, koska yrityksissämme ymmärretään vastuullisuutta, ympäristöä ja ihmisoikeuksia. Monilla kotimaisilla yrityksillä on perkaamattomat kehittyvien maiden markkinat, vaikka siellä on hyvää potentiaalia”, Voutilainen kertoo.
Kokonaisratkaisuille ja sosiaalisille innovaatioille on kysyntää
Voutilaisen työn keskeisenä tavoitteena on lisätä suomalaisyritysten ja -toimijoiden taloudellista aktiivisuutta kehitysmaissa. Miten yritykset onnistuvat asemoitumaan uusille markkinoille ja tukevat kehittyvää markkinaa?
”Suomalaiset innovaatiot ovat hyvässä maineessa. Kehittyvissä maissa voi olla kysyntää puhtaasti kaupallisten innovaatioiden lisäksi myös sosiaalisille innovaatioille. Esimerkiksi naisten asemaa on erittäin tärkeää kohentaa monissa kehittyvissä maissa, ja on ensiarvoisen tärkeää, että näitä arvoja ylläpidetään myös yritystoiminnassa.”
”Kehittyvissä maissa voi olla kysyntää puhtaasti kaupallisten innovaatioiden lisäksi myös sosiaalisille innovaatioille.”
Voutilaisen mukaan kehitysmaiden markkinoilla on tarvetta etenkin kokonaisvaltaisille ratkaisuille, jotka auttavat maita saavuttamaan globaalit kestävän kehityksen tavoitteet. Suomalaisyritykset eivät kuitenkaan usein pysty tarjoamaan kokonaisratkaisuja.
”Kompastuskivenä on usein se, että suomalaisyritykset pystyisivät kyllä tarjoamaan kehittyvien maiden asiakkaille erinomaisen osaratkaisun, mutta asiakas valitsee toimittajan, joka pystyy tarjoamaan riittävän hyvän kokonaisratkaisun”, Voutilainen sanoo.
Lähtijöille on tarjolla tietoa ja tukea – yrityksiltä vaaditaan pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista
Voutilaisen mielestä suomalaisyritykset pelkäävät, että kehitysmaiden markkinat ovat liian iso riski, ja jäävät siksi kokonaan pois monilta markkinoilta. Kehitysmaiden markkinoille tähyäville yrityksille on kuitenkin tarjolla tukea ja kannustusta:
”Esimerkiksi ulkoministeriön ja Business Finlandin yhteinen alusta Developing Markets Platform auttaa suomalaisyrityksiä ja paikallisia edistämään kestävän kehityksen mukaista liiketoimintaa. Alusta tarjoaa neuvontaa, kontakteja ja rahoitusta. Kestävän kehityksen tavoitteita edistävästä liiketoiminnasta järjestetään yrityksille koulutustilaisuuksia esimerkiksi Business Finlandin ja FinnPartnershipin kautta. Kannustan myös hyödyntämään TeamFinland-verkostoa ja matalalla kynnyksellä olemaan yhteydessä suurlähetystöihin ja BusinessFinlandin kenttätoimistoihin maailmalla.”
”Kehitysmaissa onnistumisen kannalta on keskeistä, että yritykset katsovat tulevaisuuteen pitkäjänteisesti ja sitoutuvat markkinoille. Asiakassuhdetta ja läsnäoloa kohdemaassa pitää arvostaa.”
Voutilainen suosittelee harkitsemaan konsortiomuotoista, eri yritysten välistä kansainvälistä yhteistoimintaa. Konsortion jäsenet saavat vertaismaista arvokasta tietoa siitä, mitä kohdemaissa odotetaan. Nyt Suomessa on ensiluokkaista osaamista esimerkiksi ICT- ja energia-aloilla ja kiertotaloudessa.
”Suomalaisyrityksellä voi olla tarjolla, vaikka maailman parasta teknologiaa osaksi energiantuotantolaitosta, mutta lisäksi tarvitaan saumatonta yhteistyötä muiden maiden kanssa. Rahoitustakin voi olla helpompi saada konsortiona, koska hankkeet ovat usein kansainvälisten rahoituslaitosten rahoittamia.”
Voutilainen peräänkuuluttaa yrityksiltä periksiantamattomuutta.
”Kehitysmaissa onnistumisen kannalta on keskeistä, että yritykset katsovat tulevaisuuteen pitkäjänteisesti ja sitoutuvat markkinoille. Ei riitä, että tehdään nopeasti kaupat ja lähdetään sitten pois. Asiakassuhdetta ja läsnäoloa kohdemaassa pitää arvostaa. Menestyminen voi viedä vuosia tai vuosikymmeniä mutta palkitsee.”