Suuryritys KONEen hallituksessa pitkään vaikuttanut europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok) kannustaa tuotevalmistajia tunnistamaan asiakkaidensa perimmäiset tarpeet ja palvelullistamaan liiketoimintaansa. Pietikäisen mielestä yritysten tulisi pitää kirjaa ja raportoida toimintansa ESG-ulottuvuuksista siinä missä taloudestakin – ja standardien olisi oltava samat kaikkialla.
Kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen mukaan maapallon rajallisuuden ymmärtäminen ei ole yritysjohdolle enää valinnainen asia, sillä ilmasto- ja biodiversiteettikriisi on yrityksillekin selviytymiskysymys.
”Ei sitäkään voi valita vapaasti, ymmärretäänkö yrityksen johdossa talouden perusperiaatteet. Perustason ekologinen osaaminen on välttämätöntä, jotta johtaja ymmärtää yrityksen toimintaympäristöä ja osaa ohjata innovaatioita oikeaan suuntaan.”
Pietikäinen huomauttaa, että liian kapea ymmärrys ympäristövastuusta rajoittaa liiketoiminnan mahdollisuuksia. Muutoksen edessä on yritettävä ymmärtää, mihin tarpeeseen oma yritystoiminta todella vastaa, ja suunniteltava liiketoimintamalli ja ratkaisut, jotka vastaavat tähän tarpeeseen maapallon kantokyvyn asettamissa rajoissa – vaikka se vaatisi suunnan muutosta.
”Jos esimerkiksi dieselmoottorista ei saa kehitettyä päästötöntä, olisi niiden valmistajan syytä pohtia, miten yritys voisi käyttää tietoaan ja luovuuttaan vastatakseen siihen tarpeeseen, johon moottoreita käytetään – liikkumisen tarpeeseen.”
Vanhakantainen ajattelu tuntuu turvalliselta, mutta johtaa harhaan
Pietikäisen mukaan muutoksen tiellä on usein henkisiä esteitä.
”Monet nyt käynnissä olevista muutoksista ovat eksponentiaalisia. Ihmismieli taas toimii lineaarisesti eikä pysty helposti ymmärtämään muutoksen nopeutta ja suuruutta. Konservatiivinen ajattelu luo turvallisuudentunnetta. Olemme kiinni vanhassa maailmankuvassa ja kuvittelemme alitajuisesti, että luonnonvarat olisivat loputtomia. Toisaalta vastuun pakoilu on helppoa, kun ei voida osoittaa, kenen tuottama hiukkanen aiheutti minkäkin vaikutuksen ilmastossa.”
On helppo ajautua sivuraiteelle ja tekemään pieniä osaparannuksia, kuten korvaamaan fossiilisia polttoaineita bioenergialla, jonka tuotanto vahingoittaakin ekosysteemejä. Käynnissä on kuitenkin kilpailu aikaa vastaan: investoinnit on tehtävä oikeisiin kohteisiin, jotta maaliin päästään ajoissa.
Suuret unelmat ja kohtuullinen ahneus vievät pitkälle
Pietikäinen istui vastuullisena menestyjänä tunnetun KONE Oyj:n hallituksessa vuosina 2006–2020. Mitä suomalaiset yritykset voivat oppia vaatimattomalta helsinkiläiskonepajalta, josta kasvoi sadassa vuodessa digitaalisia palveluita tarjoava globaali jätti?
Pietikäisen mielestä KONEen menestyksen takana on vanhan perheyrityksen mentaliteetti, jota leimaavat ennakkoluulottomuus, kaukokatseisuus, vastuuntunto ja kohtuullinen ahneus.
”Riittävän suurien unelmien vuoksi viitsii kääriä hihat. KONEessa vastuullisuutta ei ajatella liiketoiminnasta erillisenä asiana, vaan se on osa kaikkea toimintaa. Ahneutta on yrityksessä oltava, jotta on kasvulogiikkaa, mutta tarvitaan myös malttia katsoa pitemmälle talouden kuopan tai investoinnin yli.”
Pietikäinen näkee Suomessa paljon hyviä ja edistyksellisiä yrityksiä. Markkinat ovat kuitenkin pienet ja riskirahaa tarjolla vähän.
”Tarvittaisiin eurooppalainen riskirahoitusjärjestelmä, jossa olisi sekä julkista että yksityistä rahaa. Toisaalta tarvitaan järkevää rahoitettavaa: voimakas veturiyritys ja pieniä kehittäjiä, jotka luovat kokonaisvaltaisia, skaalautuvia konsepteja asiakkaiden tarpeisiin.”
Vain yksi yritysvastuu
Mitä tulee regulaatioon, Pietikäinen toivoo rohkeampia keskustelunavauksia edelläkävijäyrityksiltä.
”Pienessä maassa ei uskalleta haastaa muita ja julkisesti sanoa, että tiukemmillakin vaatimuksilla kyllä pärjättäisiin. Teollisuuden etuja valvotaan muutosvastarintaisimpien ehdoilla, ja julkista keskustelua hallitsee taantumuksellinen populismi. Liian löyhä sääntely aiheuttaa pieniä lisäkiristyksiä muutaman vuoden välein, mikä ei houkuttele investointeja.”
Myös sääntelyn itsessään pitää uudistua, jotta vastuullisia ratkaisuja kehittäville yrityksille jää riittävästi tilaa innovoida.
”Kokonaisvaltainen vastuullisuus on sääntelijöille uusi asia. Siiloutunut sääntely ei enää toimi, ja nyt sitä yritetään korjata kokeilujen kautta. Erillisen yritysvastuulainsäädännön sijasta sääntelyn voisi integroida olemassa olevaan lainsäädäntöön. Globaalisti standardoitu ESG-kirjanpito ja tilintarkastajat ohjaisivat integroituun riskikäsitykseen: olisi vain yksi riski, johon sisältyvät talous ja ESG-riskit yhtä lailla, ja vain yksi raportti, joka sisältää nämä tiedot”, Pietikäinen ehdottaa.