Päivittäistavarakaupassa globaalien kriisien vaikutukset tulevat lähelle kuluttajaa. Viime vuosien poikkeusaikojen suurimpia trendejä on ollut kasvava kiinnostus kotimaisuuteen, kertoo Keskon vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Riikka Joukio.
Kun koronapandemia alkoi, kauppojen hyllyt tyhjenivät hetkeksi ja moni kuluttaja säikähti ruoan riittävyyden puolesta. Huoli osoittautui pian aiheettomaksi: pandemia tai Euroopassa syttynyt sota eivät ole horjuttaneet ruoan saatavuutta laajassa mittakaavassa.
”Yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta Suomessa on ollut hyvin tuotteita saatavilla. Sikäli poikkeusaikojen vaikutus on ollut kuluttajille aika pieni. Sen sijaan kiinnostus ruoan alkuperää ja kotimaisuutta kohtaan on kasvanut”, kertoo Keskon vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Riikka Joukio.
”Toinen selvästi esiin noussut teema on huoltovarmuus. Se nousi jo pandemian aikana, ja nyt Ukrainassa käytävän sodan myötä teema on korostunut entisestään.”
Työtä ruoantuottajan hyväksi
Reilut 80 prosenttia K-ruokakauppojen myymistä tuotteista on peräisin Suomesta. Joukion mukaan kotimaisuus linkittyy kuluttajien mielissä tiiviisti suomalaiseen työhön ja ruoantuottajiin – teemoihin, jotka puhuttavat yhteiskunnassa laajasti.
Maataloustuottajat ovat nyt ahdingossa kustannusten kuten energian ja rehujen hinnan noustessa.
”Pyrimme Keskolla tukemaan kotimaisia ruoantuottajia monin eri tavoin. Olennaisinta on, että meillä on korkea kotimaisuusaste. Olemme avanneet ostosopimuksia ja tavanneet tuottajia. Meillä on myös tuottajalle kiitos -toimintamalli, minkä lisäksi kampanjoimme ahkerasti suomalaisen ruoan ja lähiruoan puolesta”, Joukio kertoo.
Joukion mielestä ruoan tuotantoketju tarvitsee tiivistä yhteistyötä alkutuottajien, elintarviketeollisuuden ja päivittäistavarakaupan välillä.
”On suomalaisen kaupan etu ja suomalaisten etu, että Suomessa tuotetaan ruokaa nyt ja jatkossa. Me haluamme olla mukana siinä työssä.”
Ruokakaupat vaikuttavat vastuullisiin valintoihin
Päivittäistavarakaupassa voidaan tukea kuluttajan vastuullisia ostopäätöksiä monin keinoin. Joukio muistuttaa, että kaikki lähtee perusasioista – kuten siitä, mitä kaupassa tarjotaan.
”K-ruokakaupoissa käy päivittäin noin 1,2 miljoonaa asiakasta, ja kaupoissa tehtävillä valinnoilla on väliä. Siksi meidän tehtävämme on varmistaa, että kuluttajille on tarjolla vastuullisia vaihtoehtoja.”
Kuluttajia voidaan ohjata vastuullisten valintojen äärelle niin perinteisillä kuin moderneillakin tavoilla. Tuotteiden esillepanolla, kampanjoilla ja esimerkiksi paikallisten tuotteiden nostamisella valikoimiin tuodaan kestävämpiä vaihtoehtoja lähelle asiakasta. Tukea löytyy myös mobiilisovelluksesta.
”Tarjoamme tietoa ostopäätösten tueksi. Esimerkiksi K-Ruoka-sovelluksesta voi seurata oman ostoskorin hiilijalanjälkeä, kotimaisuusastetta ja terveellisyystietoja”, Joukio kertoo.
Pakkaukset pienentävät ruokahävikkiä
Vastuullisuus näkyy Joukion mukaan myös suomalaisten asenteissa tuotepakkauksia kohtaan.
”Selkeä toive kuluttajilta on muovin ja ylipakkaamisen vähentäminen. Sen rinnalla toivotaan mahdollisuuksia pakkauksien tehokkaaseen kierrättämiseen sekä helppoja ohjeita sen tueksi.”
Vaikka pakkauksista syntyykin jätettä, Joukio muistuttaa pakkausten perimmäisestä tarkoituksesta ja positiivisesta ympäristövaikutuksesta. Kun tuote on pakattu asianmukaisesti, tuotteen säilyvyys voi parantua moninkertaisesti. Ympäristön kannalta nopeasti pilaantunut tuote aiheuttaa suuremman kokonaiskuorman kuin pakkaaminen.
”Tuotteen hiilijalanjäljestä kuitenkin vain noin kaksi prosenttia tulee pakkauksesta.”
Keskolla on tavoitteena ruokahävikin puolittaminen vuodesta 2009 vuoteen 2030 mennessä. Tärkein työkalu hävikin vastaisessa toiminnassa on menekin ennakointi datan avulla. Merkitystä on pakkaamisen lisäksi myös tuotteiden oikeaoppisella käsittelyllä sekä pakkauskoolla ja myyntierillä. Joukio huomauttaa, että esimerkiksi alueilla, joissa on paljon pieniä kotitalouksia, perhepakkaukset eivät mene yhtä hyvin kaupaksi.
Vastuullisuuteen velvoitetaan yhä vahvemmin – yhteistyötä tarvitaan
Ruokahävikillä on iso merkitys yksittäisen kaupan hiilijalanjälkeen. Siksi K-ruokakaupoissakin hyödynnetään last chance -hyllyjä, joista kuluttajat voivat ostaa päiväystuotteita edullisemmalla hinnalla. Niiden rinnalle on kehitetty myös niin kutsuttuja hävikkituotteita: esimerkiksi ylikypsistä hedelmistä valmistetaan mehuja tai vaikkapa banaanijäätelöä.
”Teemme Olvin kanssa yhteistyötä alkoholittoman appelsiinilonkeron muodossa. Lonkeroon käytettävät ylikypsän oloiset appelsiinit tulevat keskusvarastoltamme”, Joukio kertoo.
Vapaaehtoisten toimien lisäksi vastuullisuuteen velvoittava lainsäädäntö tiukentuu tulevaisuudessa. Joukio ennakoi, että esimerkiksi kierrätystä koskevat vaatimukset kasvavat.
”Pakkauskehityksessä tulee tapahtumaan tulevaisuudessa todella paljon. Kaikkien tulevien velvoitteiden täyttäminen vaatii paljon yhteistyötä koko pakkausketjussa.”