Riskienhallinta

Päivitetty: 4.3.2021

Riskienhallinnan yleiskuvaus

Riskienhallinnan periaatteet

Riskienhallinta on olennainen osa konsernin johtamis- ja valvontajärjestelmää sekä aktiivinen keino analysoida ja hallinnoida liiketoimintastrategiaan ja operaatioihin liittyviä mahdollisuuksia ja uhkia. Yhtiö on määritellyt periaatteet, joiden mukaan riskienhallinta on järjestetty. Riskienhallinnan tarkoituksena on tunnistaa muutokset liiketoimintaympäristössä, jotka toteutuessaan voivat vaikuttaa konsernin liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamiseen. Tarkoituksena on hallita tunnistettuja riskejä siten, että ne eivät ylitä konsernin riskinottokykyä ja -valmiutta. Näin pyritään ennakoimaan ja varmistamaan liiketoiminnan tavoitteiden saavuttaminen. Konsernin riskienhallintaprosessi perustuu Committee of Sponsoring Organizations of the Treadway Commissionin (COSO) vahvistamaan Enterprise Risk Management (ERM) -viitekehykseen.

Riskienhallinnan prosessi ja vastuut

Konsernin riskienhallintaprosessiin kuuluu riskien systemaattinen arviointi liiketoimintayksiköiden, -segmenttien ja konsernitoimintojen toimesta, riskitietoisuuden lisääminen ja riskienhallinnan parantaminen, parhaiden toimintatapojen edistäminen sekä liiketoimintasegmenttien rajat ylittävien riskienhallinta-aloitteiden tukeminen. Riskien tunnistamisen systematisoimiseksi ja helpottamiseksi riskit on luokiteltu strategisiin, operatiivisiin, taloudellisiin ja informaatioriskeihin. Riskit ovat täten yhdistettävissä konsernin strategisiin, operatiivisiin, taloudellisiin ja vaatimustenmukaisuus- (compliance) tavoitteisiin.

Konsernin riskienhallintapolitiikka määrittelee riskienhallinnan tavoitteet, laajuuden ja vastuujaon. Riskienhallintapolitiikkaa noudattamalla varmistetaan, että riskit tunnistetaan ja huomioidaan ajoissa ja niiden hallitsemiseksi ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. Riskienhallinnan prosessi ja menettelytavat on kirjattu yksityiskohtaisemmin konsernin ERM-prosessiohjeistukseen.

Tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluu valvoa riskienhallinnan toteuttamista sekä arvioida riskienhallintaprosessin ja riskienhallinnan riittävyyttä ja asianmukaisuutta. Tarkastusvaliokunta raportoi säännöllisesti hallitukselle, joka valvoo konsernin strategisia, operatiivisia, taloudellisia ja informaatioriskejä. Hallituksen tehtävänä on hyväksyä konsernin riskinottokyky ja -valmius sekä varmistaa riskien asianmukainen tunnistaminen, hallinnointi ja seuranta.

Konsernin johtoryhmä on vastuussa riskienhallintaan liittyvien konsernin sisäisten hallinnointiperiaatteiden ja toimintatapojen käyttöönotosta ja toteuttamisesta. Riskienhallintaprosessin avulla tunnistetaan ja arvioidaan riskejä systemaattisesti kussakin liiketoimintasegmentissä ja niiden liiketoimintayksiköissä sekä konsernitasolla. Riskit konsolidoidaan liiketoimintayksiköistä segmenttitasolle ja segmenttitasolta konsernitasolle. Kullakin toimintatasolla laaditaan toimenpidesuunnitelmat riskien saattamiseksi hyväksyttävälle tasolle. Näiden toimenpiteiden toteuttaminen ja seuranta on linjajohdon tehtävä. Ylemmän tason johto hyväksyy aina alemman organisaatiotason riskienhallintatoimenpiteet ja näiden toteuttamisen jälkeen saavutettavan riskitason. Konsernin riskienhallintatoiminto seuraa ja raportoi näiden toimenpidesuunnitelmien toteutumista. Tarkoituksena on varmistaa, että riskienhallintatoimenpiteet tukevat konsernin strategisia, operatiivisia, taloudellisia ja vaatimustenmukaisuus- (compliance) tavoitteita.

Konsernin riskienhallintatoiminto huolehtii riskienhallintatoimien käytännön järjestelyistä, ohjeistuksesta, tuesta, valvonnasta ja seurannasta. Lisäksi konsernin riskienhallintatoiminto arvioi tunnistettujen riskien vaikutusten, todennäköisyyksien ja hallinnan tason muutoksia. Se raportoi riskienhallintaprosessin tuloksista vuosittain tarkastusvaliokunnalle sekä tekee katsauksia riskienhallintaan liittyvistä asioista säännöllisesti segmenttien ja konsernin johdolle, sisäiselle tarkastukselle ja tilintarkastajalle.

Yksikkö-, segmentti- ja konsernitason riskienhallinta ovat osa koko konsernin strategisia suunnittelu- ja budjetointiprosesseja. Riskienhallintaprosessi voidaan käynnistää tarvittaessa myös kesken toimintavuotta, mikäli tietyllä liiketoiminta-alueella tapahtuu oleellisia strategisia muutoksia, jotka vaativat riskienhallintaprosessin käynnistämistä.

Merkittävimmät riskit

Merkittävimmät strategiset riskit

Huhtamäen vuoteen 2030 tähtäävän strategian painopisteitä ovat liiketoiminnan kasvattaminen, kilpailukyvyn parantaminen, osaamisen kehittäminen ja vastuullisuuden huomioiminen kaikessa toiminnassa. Huhtamäki uskoo, että merkittävimmät riskit ja mahdollisuudet syntyvät makrotaloudellisella tasolla. Koronaviruspandemian synnyttämä epävarmuus talouden elpymisestä voi vaikuttaa kuluttajien ostokäyttäytymiseen ja sitä kautta konsernin tuotteiden kysyntään. Epävarmuus kauppasopimuksista erityisesti Ison-Britannian erottua EU:sta sekä kauppasodat ja poliittinen epävarmuus saattavat vähentää investointeja ja hidastaa talouskasvua joillain alueilla. Toinen keskeinen riski liiketoiminnan kasvulle on konsernin kyky pitää kiinni markkina-asemastaan ja kasvattaa sitä koronaviruspandemian aikana ja sen jälkeen, kun kilpailutilanne on epävakaa ja markkinat ovat jatkuvassa muutoksessa. Nämä ja tietyt kysyntään liittyvät muutokset kuitenkin tarjoavat myös uusia mahdollisuuksia rakentaa ketteriä liiketoimintamalleja ja kasvattaa liiketoimintaa sellaisissa tuotekategorioissa, jotka vastaavat ruokatoimitusten, kotiruokailun ja päivittäistavaramyynnin tarpeisiin. Huhtamäki hallitsee riskejä kehittämällä tuotevalikoimaansa, kohdentamalla pääomaa ja resursseja huolellisesti sekä varmistamalla investointiensa jakautumisen eri alueille.

Huhtamäen kilpailukyvyn kannalta keskeiset riskit ja mahdollisuudet syntyvät sen kyvystä hallita hintoja tehokkaasti aggressiivisessa kilpailutilanteessa, raaka-aineiden hintojen noususta, kyvystä vastata asiakkaiden teknologisten ja digitaalisten ratkaisujen tarpeisiin sekä kyvystä hyötyä globaalista asemastaan sekä myynnissä että hankinnassa. Riskienhallinnan ja mahdollisuuksien hyödyntämisen toimiin lukeutuu eri toimintojen ja segmenttien välistä yhteistyötä ja aktiivista vuoropuhelua asiakkaiden kanssa tavoitteena kehittää uusia tapoja tuottaa lisäarvoa ja ymmärtää Huhtamäen kilpailuasemaa. Huhtamäen kilpailukykyyn vaikuttaa keskeisesti myös tärkeiden hankkeiden toteutuminen, osana konsernin World Class Management -ohjelmaa. Hankkeiden onnistumista tuetaan hyvällä hallinnolla ja selkeillä vastuurakenteilla.

Osaamisen kehittämisen tavoitteidensa saavuttamiseksi konserni panostaa johtamiseen ja inhimilliseen pääomaan liittyvien riskien ja mahdollisuuksien hallintaan. Näitä ovat johtajien ja esimiesten osaamisen kehittäminen, maailmanlaajuiset ja paikalliset osaamisvarannot, seuraajasuunnittelu ja suorituskyvyn hallintatoimet, jotka tukevat suorituskykyistä sekä monipuolista kulttuuria.

Konsernin vastuullisuustavoitteiden kannalta suurimmat strategiset riskit ja mahdollisuudet liittyvät kuluttajakäyttäytymisen muutoksiin ja mahdollisiin uusiin, kertakäyttötuotteita koskeviin ympäristölainsäädännön vaatimuksiin. Yhtiön tulevaisuuden kasvun perustana on sen kyky ennakoida muutoksia ja reagoida niihin sekä kehittää innovatiivisia ja vastuullisia tuotteita ja ratkaisuja oikea-aikaisesti. Kuluttajien ymmärtäminen auttaa Huhtamäkeä hyödyntämään liiketoimintamahdollisuuksia, jotka tukevat pitkäaikaista kestävää kasvua yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Toisaalta kielteinen, muoviin ja kertakäyttötuotteisiin liittyvä uutisointi, jossa ei huomioida pakkausmateriaalien arvoa laajemmassa kestävän kehityksen kontekstissa, voi heikentää konsernin tuotteiden kysyntää. Kielteinen uutisointi voi vaikuttaa myös valtionhallinnon asenteisiin ja lainsäädäntöön. Hallitakseen näitä riskejä konserni pyrkii ehkäisemään virheellisen tiedon leviämistä ja tarjoamaan tietoa pakkausmateriaalien eduista hygienian, ruokaturvallisuuden, ruoan saatavuuden ja hävikineston näkökulmista. Lisäksi Huhtamäki seuraa aktiivisesti lakialoitteiden ja mahdollisten uusien määräysten valmisteluprosesseja heijastaakseen kehitystä omien tuotteidensa ja järjestelmiensä kehittämisessä ja kaupallistamisessa.

Operatiiviset ja taloudelliset riskit

Huhtamäen kyky siirtää raaka-aine- ja energiakustannusten nousu tuotteidensa hintaan on yksi sen suurimmista operatiivisista riskeistä ja mahdollisuuksista. Riskiä hallitaan lisäämällä eri liiketoimintasegmenttien keskitettyä hankintaa. Raaka-aineiden ja energian hintakehitystä seurataan jatkuvasti, ja mahdolliset hinnanmuutokset huomioidaan mahdollisuuksien mukaan sopimuksissa.

Tuotantolaitosten tuhoutumiseen, liiketoiminnan jatkuvuuteen, raaka-aineiden saantiin ja energian jakeluun sekä IT-infrastruktuurin häiriöihin liittyvät riskit katsotaan merkittäviksi operatiivisiksi riskeiksi konsernissa. Tuotantolaitosten vahingoittumiseen ja liiketoiminnan keskeytymiseen mahdollisesti johtavien riskien pienentämiseksi yhtiöllä on omaisuusriskeihin liittyvä jatkuvan parantamisen ohjelma, jonka tarkoituksena on vähentää toiminnan keskeytymiseen mahdollisesti johtavien tapahtumien, kuten tulipalon, räjähdysten, tulvien tai myrskyjen, vaikutusta ja todennäköisyyttä. Minimoidakseen mahdollisten liiketoiminnan keskeytysten vaikutuksia yhtiö ylläpitää kriisitilanteiden hoitamiseen, liiketoiminnan jatkuvuuden turvaamiseen ja tuotantokapasiteetin sijaintiin liittyviä suunnitelmia. Huhtamäki on myös uudistamassa ERP-järjestelmiään, modernisoimassa liiketoimintaohjelmistojaan ja päivittämässä laitteistojaan.     

Tuoteturvallisuus ja laatu ovat tärkeitä Huhtamäelle. Vaikka konsernin tuotteiden korkea laatu ja turvallisuus ovat osa yhtiön kilpailuetua, merkittävät puutteet tuotteiden turvallisuudessa tai laadussa voisivat johtaa yhtiön maineen heikkenemiseen ja siten pienentää myyntiä. Konsernin kaikissa tuotantolaitoksissa on käytössä tiukat laadunvalvontaprosessit, ja kaikki uudet tuotteet ja materiaalit käyvät läpi virallisen testausprosessin. Tuotannon tasalaatuisuuden takaamiseksi käytössä on laadun ja hygienian hallintajärjestelmiä, kuten ISO 9001 ja BRC.

Huhtamäki on investoinut merkittävästi teknologisten alustojensa tuotantokoneistoihin. Konserni valvoo ja ennakoi pitkän aikavälin investointitarpeitaan varmistaakseen teknologisten ratkaisujensa ja koneistojensa ajantasaisuuden ja tehokkuuden. Huhtamäki edistää kilpailukykyään uusien teknologisten innovaatioiden saralla strategisten kumppanuuksien ja yritysostojen kautta.

Valuuttakurssien vaihteluun liittyvät translaatio- ja transaktioriskit katsotaan edelleen yhdeksi Huhtamäen kahdestakymmenestä tärkeimmästä riskistä, ja niiden katsotaan kasvaneen hieman vuoden 2020 aikana edellisvuoteen verrattuna. Lisätietoja taloudellisista riskeistä ja niiden hallinnasta on vuoden 2020 tilinpäätöksen liitetiedossa 5.8.

Yhdenkään vuoden 2020 riskiarvioissa tunnistetun riskin ei katsota olevan vaikuttavuudeltaan niin voimakas, että riskiä ei voitaisi hallita tai konsernin vuoteen 2030 tähtäävän strategian toteuttaminen vaarantuisi.

Tarvittaessa riskienhallintatoimenpiteisiin voi sisältyä riskin siirtäminen vakuutuksen avulla. Konsernilla on käytössään useita maailmanlaajuisia vakuutusohjelmia. Konsernin vakuutustoiminto arvioi jatkuvasti vakuutustarpeita sekä vakuutusturvan kattavuutta ja limiittien riittävyyttä.

Korruption riskiä arvioitiin osana ERM-arviointia, ja se on otettu konsernin riskiarviossa huomioon sekä operatiivisena että maineriskinä. Korruption, lahjonnan ja vilpillisen toiminnan riskiä pidettiin vuoden 2020 ERM-arvioinnissa keskitasoa matalampana. Korruption torjunta on silti yksi yhtiön Ethics and Compliance -ohjelman keskeisistä teemoista. Eettisyyttä ja liiketoiminnan asianmukaisuutta koskevat vaatimukset, mukaan lukien korruptionvastaisuus ja lahjontaa koskeva nollatoleranssi, ovat tärkeä osa myös Huhtamäen työoloihin liittyviä vaatimuksia. Korruption ja lahjonnan riskiä ja siihen liittyviä ennaltaehkäiseviä toimia arvioidaan joka toinen vuosi toteutettavassa Ethics and Compliance -arvioinnissa. Edellinen arviointi toteutettiin vuonna 2019 ja seuraava on suunniteltu vuodelle 2021.