Velkasijoittajat
31.12.2023 tilanne
Joukkovelkakirjalaina 300 milj. euroa
Huhtamäki Oyj laski 16.11.2023 liikkeeseen 300 miljoonan euron senior-ehtoisen, vakuudettoman joukkovelkakirjalainan. 5-vuotinen joukkovelkakirjalaina erääntyy 24.11.2028, ja sillä on 5,125 prosentin suuruinen vuosittainen korko.
Englanninkielinen listalleottoesite liittyen velkakirjojen ottamiseen julkisen kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:ssä on saatavilla oheisen linkin kautta:
Englanninkielinen listalleottoesite
Vastuullisuusindikaattoreihin sidottu 125 miljoonan euron määräaikainen lainasopimus
Huhtamäki Oyj allekirjoitti 22.5.2023 125 miljoonan euron määräisen kahden vuoden pituisen määräaikaisen lainasopimuksen. Lainaa käytetään jälleenrahoitukseen ja konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin. Sopimusaikaa on mahdollista jatkaa vuodella lainanantajan suostumuksella, ja sen marginaali on sidottu kolmeen vastuullisuusindikaattoriin:
- Kasvihuonepäästöjen absoluuttinen määrä (Scope 1 ja Scope 2)
- Kierrätetyn, vaarattoman jätteen osuus
- EcoVadis-luokitus
Vastuullisuusindikaattoreihin sidottu joukkovelkakirjalaina 500 milj. euroa
Huhtamäki Oyj laski 1.6.2022 liikkeeseen 500 miljoonan euron suuruisen senior-ehtoisen vakuudettoman vastuullisuusindikaattoreihin sidotun joukkovelkakirjalainan. Vastuullisuusindikaattoreihin sidottu viiden vuoden joukkovelkakirjalaina erääntyy 9.6.2027, ja sillä on 4,25 prosentin suuruinen vuosittainen korko, jota korotetaan, jos tiettyjä vastuullisuustavoitteita ei saavuteta.
Englanninkieliset rekisteröintiasiakirja ja arvopaperiliite ovat saatavilla oheisten linkkien kautta.
Englanninkielinen rekisteröintiasiakirja
Englanninkielinen arvopaperiliite
Syndikoitu luottolimiittisopimus 400 milj. euroa
Huhtamäki allekirjoitti 7.1.2021 400 miljoonan euron määräisen syndikoidun monivaluuttaisen luottolimiittisopimuksen (syndicated multicurrency revolving credit facility). Järjestely on voimassa kolme vuotta. Uusi luottolimiitti korvaa nykyisen tammikuussa 2015 allekirjoitetun 400 miljoonan euron luottolimiitin ja sitä käytetään konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin.
Huhtamaki tiedotti 16.12.2022 pidentävänsä luottolimiittisopimuksen voimassaoloaikaa 7.1.2026 asti sopimuksen ehtojen mukaisesti. Luottolimiitin marginaali on sidottu kolmeen vastuullisuusindikaattoriin:kasvihuonepäästöjen absoluuttiseen määrään (Scope 1 ja Scope 2), kierrätetyn vaarattoman jätteen osuuteen sekä EcoVadis-luokitukseen.
Schuldschein-lainasopimus 150 milj. euroa
Huhtamäki Oyj allekirjoitti 26.6.2020 150 miljoonan euron määräisen vapaasti siirrettävän lainasopimuksen (Schuldschein). Laina on suunnattu institutionaalisille sijoittajille. Se koostuu kahdesta vaihtuvakorkoisesta ja kahdesta kiinteäkorkoisesta erästä, joiden maturiteetit ovat 3 ja 5 vuotta.
Joukkovelkakirjalaina 175 milj. euroa
Huhtamäki Oyj laski 13.11.2019 liikkeeseen 175 miljoonan euron suuruisen kiinteäkorkoisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan. Laina-aika on seitsemän (7) vuotta ja lainalle maksetaan 1,125 prosentin kuponkikorko.
Englanninkielinen listalleottoesite liittyen velkakirjojen ottamiseen julkisen kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:ssä on saatavilla oheisen linkin kautta.
Englanninkielinen listalleottoesite
Joukkovelkakirjalaina 150 milj. euroa
Huhtamäki Oyj laski 4.10.2017 liikkeeseen 150 miljoonan euron suuruisen kiinteäkorkoisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan. Laina-aika on seitsemän (7) vuotta ja lainalle maksetaan 1,625 prosentin kuponkikorko.
Englanninkielinen listalleottoesite liittyen velkakirjojen ottamiseen julkisen kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:ssä on saatavilla oheisen linkin kautta.
Englanninkielinen listalleottoesite
Huhtamäki Oyj osti velkakirjoja takaisin nimellisarvoltaan yhteensä 50 316 000 eurolla 24.11.2023 Takaisinostotarjouksen mukaisesti. Lisätietoja saatavilla 21.11.2023 julkistetussa pörssitiedotteessa.
Schuldschein-lainasopimus 117 milj. euroa ja 35 milj. Yhdysvaltain dollaria
Huhtamäki Oyj allekirjoitti 25.4.2017 vapaasti siirrettävän lainasopimuksen (Schuldschein), joka koostuu 117 milj. euron ja 35 milj. Yhdysvaltain dollarin (n. 33milj. euroa) lainoista. Laina on suunnattu institutionaalisille sijoittajille. Se käsittää useita kiinteä- ja vaihtuvakorkoisia eriä, joiden maturiteetit ovat 5, 7 ja 10 vuotta.
Luottoluokitukset
S&P Global Ratings on myöntänyt Huhtamäki Oyj:lle pitkäaikaisen luottoluokituksen tasolla BB+, ja sen näkymä on vakaa. Luottoluokitus on Huhtamäen historian ensimmäinen. Luottoluokitusraportti (englanniksi) löytyy täältä: S&P Credit Rating
Vastuullisuuskriteereihin sidottujen joukkolainojen viitekehys
Huhtamäki julkaisee vastuullisuuskriteereihin sidottujen joukkolainojen viitekehyksen ja sisällyttää vastuullisuustavoitteet rahoitukseensa.
Vastuullisuuskriteereihin sidottujen joukkolainojen viitekehys (”SLB-viitekehys”) on laadittu International Capital Markets Associationin (ICMA) vuonna 2020 julkaisemien vastuullisuuskriteereihin sidottuja joukkolainoja koskevien periaatteiden mukaisesti. SLB-viitekehys on suunniteltu tukemaan Huhtamäen mahdollisia vastuullisuuskriteereihin sidottujen arvopapereiden liikkeeseenlaskua. Viitekehyksen alla liikkeeseen laskettujen arvopapereiden korko tai muu rahoituskustannukseen vaikuttava ehto muuttuu, mikäli Huhtamäki ei pääse ennalta asetettuihin vastuullisuustavoitteisiin ennalta asetettuun tarkasteluajankohtaan mennessä.
Viitekehys (englanniksi) löytyy täältä: SLB Framework
Ulkopuolinen arvio viitekehyksestä (englanniksi) löytyy täältä: Second-party Opinion
Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa konsernille riittävä rahoitus kustannustehokkaasti ja vähentää rahoitusmarkkinoiden haitallisten liikkeiden vaikutusta. Rahoitusriskien hallintaa ohjaa ja valvoo rahoituksen ohjesäännön mukaisesti rahoituskomitea puheenjohtajanaan emoyhtiön talousjohtaja. Rahoituskomitea tarkastelee kuukausittain riskiraportteja mm. korollisista tase-eristä, kaupallisista kassavirroista ja johdannaisista sekä valuuttapositioista ja hyväksyy tarvittavat toimenpiteet.
Espoon pääkonttorissa sijaitseva rahoitusosasto vastaa varainhankinnasta ja riskien hallinnasta sekä palvelee liiketoimintayksiköitä päivittäisessä rahoituksessa, valuuttakaupassa ja kassanhallinnassa.
Valuuttariski
Konserni on alttiina valuuttariskeille, joita syntyy konsernin sisäisestä kaupasta, viennistä ja tuonnista, ulkomaisten tytäryhtiöiden rahoituksesta ja valuuttamääräisistä omista pääomista.
Transaktioriski: Suurimmat transaktioriskipositiot tulevat pääomasiirroista, tuonnista, viennistä ja rojaltisaamisista. Transaktioriskin hallinnan tavoitteena on suojata konsernia haitallisilta valuuttakurssiliikkeiltä. Liiketoimintayksiköt ovat vastuussa kaupallisiin kassavirtoihin liittyvän valuuttariskin aktiivisesta hallinnasta. Transaktioriskin hallinnan periaatteet ja limiitit laaditaan liiketoimintayksiköissä ja hyväksytään rahoituskomiteassa. Sääntönä on että kaikki kaupalliset tase-erät ja 25 prosenttia tulevista todennäköisistä kassavirroista suojataan aina vähintään 12 kuukauden jaksolta. Suojausinstrumentteina käytetään valuuttatermiinejä ja valtuutetuissa yksiköissä myös valuuttaoptioita. Liiketoimintayksiköiden suojaustoimien vastapuolena on pääsääntöisesti Huhtamäki Oyj.
Translaatiooriski: Liiketoimintayksiköitä rahoitetaan ensisijaisesti paikallisessa valuutassa, jolloin merkittävää translaatioriskiä ei synny. Poikkeuksena ovat liiketoimintayksiköt korkean korkotason maissa, joiden rahoitukseen rahoituskomitea on hyväksynyt käytettävän myös muussa valuutassa olevia lainoja. Merkittävimmät translaatioriskit aiheutuvat Yhdysvaltain, Intian ja Iso-Britannian tytäryhtiöihin sijoitetuista pääomista ja lainoista, jotka ovat rinnastettavissa omaan pääomaan. Konserni suojautuu translaatioriskiltä valikoidusti valuutta laina- ja johdannaissopimuksin. Suojauspäätökset tekee rahoituskomitea, joka päätöksenteossaan ottaa huomioon mahdollisen suojaustoimen vaikutuksen konsernin tunnuslukuihin, pitkän aikavälin kassavirran sekä suojauskustannuksen.
Korkoriski
Korollinen velka altistaa konsernin korkoriskille eli korkoliikkeiden aiheuttamalle uudelleenhinnoittelu- ja hintariskille. Korkoriskin hallinta on keskitetty konsernin rahoitusosastolle.
Konsernin toimintaperiaatteena on ylläpitää tärkeimmissä valuuttavelkaportfolioissa duraatio, joka sijoittuu kassavirtaennusteeseen, valikoituihin taseen tunnuslukuihin ja korkojen tuottokäyrän muotoon perustuvalle tavoiteduraatiovälille. Korkoriskin hallinnan tavoitteena on vähentää korkokulujen vaihtelua, mikä mahdollistaa tasaisemman nettotuloksen. Konserni suojautuu korkoriskiltä lainojen korkojakson valinnoillaan ja johdannaisinstrumenteilla, kuten futuureilla, korkotermiineillä, koronvaihtosopimuksilla ja korko-optioilla.
Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski
Konserni ylläpitää jatkuvasti riittävän likviditeetin tehokkaiden kassanhallintaratkaisujen, kuten konsernitilien ja rahoituslimiittien avulla.
Vähentääkseen jälleenrahoitusriskiä konserni hajauttaa rahoituksen lähteitä ja velkojen ja luottolimiittien maturiteetteja. Lyhytaikaiseen rahoitukseen konserni käyttää yritystodistusohjelmaa Suomessa sekä ei-sitovia luottolimiittejä merkittävissä pankeissaan. Käyttämättömät pitkäaikaiset sitovat luottolimiitit riittävät rahoituksen varmistamiseksi kaikissa ennakoitavissa olevissa tilanteissa.
Luottoriski
Kaupalliset myyntisaatavat sekä talletuksiin ja johdannaiskauppoihin perustuvat saatavat rahoituslaitoksilta altistavat konsernin luottoriskille.
Liiketoimintayksiköt vastaavat kaupallisten saatavien aiheuttamasta luottoriskistä määrittelemiensä ja rahoituskomitean hyväksymien periaatteiden puitteissa. Konsernin kattava ohjeistus määrittelee tietyt luottoriskin, myyntiehtojen ja perinnän vähimmäisvaatimukset. Koska myyntisaatavat ovat hyvin hajautettuja ja luottotappiohistoria on konsernissa hyvä, kaupallista luottoriskiä pidetään kokonaisuutena alhaisena.
Likvidit varat sijoitetaan ajoittain lyhytaikaisiin pankkitalletuksiin vakavaraisiin yhteistyöpankkeihin, valtioiden velkasitoumuksiin sekä hyvän luottoluokituksen omaavien yritysten yritystodistuksiin. Vastapuoliriskiä rahoituslaitoksista, sisältäen johdannaiskaupat, pidetään pienenä ja siitä vastaa keskitetysti rahoitusosasto rahoituskomitean antamien puitteiden sisällä.
Pääomarakenteen hallinta
Konsernin tavoitteena on tehokas pääomarakenne. Täten konserni on asettanut pitkän aikavälin tavoitteeksi nettovelan ja käyttökatteen suhteeksi 2–3. Nettovelka on määritelmällisesti korollinen velka vähennettynä rahoitussaamisilla ja rahavaroilla.
Konsernin nettovelan ja käyttökatteen suhdetta rajoittaa keskeisessä rahoitussopimuksessa oleva ehto. Rajoitteen ei katsota estävän konsernin toimintaa tai strategian toteuttamista.
Pääomarakenteen muutokset ovat seurausta investoinneista liiketoimintaan ja pääomanpalautuksista osakkeenomistajille, jotka rahoitetaan vakaalla rahavirralla.